Ehkä tänään

Koen etten ole ihan päässyt sisään bloggailuun niinkuin aiemmin, tekstin tuottaminen on väkinäistä ja ajatus katkeilee tuon tuosta. Sinällään normaalia, sillä hunajaa-aikoina raapustelin tuntemuksiani ylös parhaimmillaan joka päivä, ja opin ilmaisemaan itseäni kirjallisesti varsin sujuvasti. Tällä hetkellä kirjoittaminen vie enemmän aikaa koska päässä lyö tyhjää suurimman osan siitä ajasta kun kirjoituslomake on auki. Huoh. Toivottavasti tekstiäni ei ole tuskaisen vaikea lukea, uskon kuitenkin että kehityn päivä päivältä  kohti sitä samaa pistettä missä ennen olin.

b o w i e ♥

Olen tänään menossa kavereiden kanssa ulos, jonnekkin missä on ihmisiä. Ei huvita, mutta pakotan itseni;


entä jos minun on tarkoitus mennä
entä jos elämäni muuttuu tänään
entä jos tapahtuu jotain erityistä
entä jos kadun, jos jätän menemättä
pakko mennä


Ajatuksia, jotka valtaavat pääni aina kun joku pyytää minua johonkin. Pakko.
Sitten käyn suihkussa, harjaan hiukseni (ne jotka tulivat postiluukusta eräs kaunis päivä), kiharran ne,
kiinnitän ne, lakkaan kynteni, puuteroin kasvoni, rajaan silmäni, värjään ripset, muotoilen kulmat, 
lisään aurinkopuuteria ja poskipunaa. Menen vaatekaapille; nappaan miellyttävän vaatekappaleen
tai vaihtoehtoisesti itken. 
Lähden, olen joko ali- tai ylipukeutunut, hermostuttaa, tapaan ihmisiä, he esittävät minulle kysymyksiä joihin en halua vastata. 
Syön roskaa ihan vaan siitä sosiaalisesta paineesta, eikä se edes kaduta. Paitsi ehkä sitten kotona, kun tajuaa
ettei mikään ollut taaskan sen arvoista.


Ehkä tänään kaikki menee toisin.